Tietopankki – Ruoka-aineallergiat

Ruoka-aineallergiat

Ruoka-aineallergia on immuunijärjestelmän reaktio tiettyyn ruokaan tai sen komponenttiin. Oireet voivat vaihdella lievistä, kuten ihottumasta ja vatsakivusta, vakaviin allergisiin reaktioihin, kuten anafylaksiaan. On tärkeää tunnistaa ja välttää allergeeneja, jotta allergiset reaktiot voidaan estää.

Ruoka-aineallergiat yleistyvät >>
Mikä aiheuttaa ruoka-aineallergian? >>
Ruoka-aineallergiat arjessa >>
Ruoka-aineallergikot, gluteeniton leivonta ja ruoanlaitto >>
Lue tuoteselosteet huolellisesti >>

Ruoka-aineallergiat yleistyvät

Ruoka-aineallergiat ovat yhä yleisempiä ja voivat aiheuttaa haasteita arjen kokkaamisessa, leivonnassa ja ruoanlaitossa. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry arvioi, että noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa ruoka-aineisiin liittyviä allergiaoireita, vastaavasti lasten ruoka-aineallergiaa esiintyy 5-8 prosentilla suomalaisista lapsista.
Lasten ruoka-aineallergiat paranevat usein kouluikään mennessä.

On tärkeätä muistaa, että ruoan mahdollisesti aiheuttamat oireet eivät välttämättä johdu allergiasta, vaan syynä voivat olla esimerkiksi keliakia, IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä, gluteeniherkkyys tai laktoosi-intoleranssi. Siksi kannattaa aina varmistaa lääkärin tutkimusten avulla mistä oireet johtuvat ja miten vaivoja hoidetaan oikein.

Ruoka-aineallergia todetaan altistuskokeella, jonka suorittaa lääkäri. Tarvittaessa käytetään lisäksi laboratoriokokeita.

Mikä aiheuttaa ruoka-aineallergian?

Usein ruoka-aineallergian aiheuttaja on usein ruoan tai sen ainesosan sisältämä proteiini, jolle henkilö on herkistynyt. Valtaosa ruoka-aineallergioista on lieviä, mutta pahimmillaan altistumiselle seurauksena on anafylaksia, vakava allerginen yleisreaktio, jonka ensiapuna käytetään adrenaliinipistosta. Anafylaksiatapauksessa on hakeuduttava välittömästi sairaalan päivystykseen lisähoitoa varten.

Tavallisesti ruoka-aineallergiat aikuisilla ja lapsilla liittyvät Suomessa seuraaviin ruoka-aineryhmiin:

Maitotuotteet: maito, jogurtti, juusto, voi
Munat: Kokonainen muna, keltuainen, valkuainen
Pähkinät: Manteli, pähkinä, pekaanipähkinä, cashewpähkinä
Palkokasvit: maapähkinä, soijapavut, soijakastike, tofu, tempeh
Vehnä: gluteenipitoinen vilja, kuten vehnäjauhot, leipä, pasta
Kala ja äyriäiset: esimerkiksi lohi, tonnikala, rapu, katkarapu, simpukka
Hedelmät: omena, banaani, sitrushedelmät, kiivi, mansikka
Vihannekset: selleri, porkkana, tomaatti, peruna

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan myös elintarvikkeiden lisäaineet saattavat aiheuttaa allergiaa.

Ruoka-aineallergiat arjessa

On selvää, että ruoka-aineisiin liittyvät allergiat vaikuttavat päivittäiseen elämään, riippumatta siitä miten lievästä tai vakavasta allergiasta on kysymys. Ravintosuositusten mukaisesti pitäisi kuitenkin pyrkiä varmistamaan riittävä ja monipuolinen ravinnon saaminen ja oikealla tavalla korvata allergian vuoksi vältettävät ruoka-aineet. Ravitsemusterapeutit ovat apuna, kun suunnitellaan korvaavaa, monipuolista ruokavaliota.

Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen valtakunnallinen ruoka-allergianeuvonta vastaa ruoka-aiheisiin kysymyksiin. Yhdistyksen verkkosivuilla on myös paljon käytännön vinkkejä ja tietoa ruoka-allergiselle.

Matkoja ja ravintoloissa tapahtuvaa ruokailua varten voi ottaa mukaan Allergiakortin parantamaan tiedonkulkua, jota esimerkiksi kielimuuri saattaa rajoittaa.

Ruoka-aineallergikot, gluteeniton leivonta ja ruoanlaitto

Gluteenipitoiset viljatuotteet ovat yksi ruoka-aineallergiaryhmä. Vilja-allergialla tarkoitetaan tietyn viljan aiheuttamaa allergista reaktiota, kun taas keliakia on viljojen sisältämän gluteenin aiheuttama autoimmuunisairaus. Vilja-allergia voidaan todeta ainoastaan välttämis-altistamiskokeella.

Vilja-allergikon tyypillisiä oireita ovat suoli,- iho- tai hengitystieoireet, joita aiheuttavat useimmiten vehnää, ohraa tai ruista sisältävät elintarvikkeet. Osa ruokarajoitteisista henkilöistä joutuu välttämään myös riisiä, maissia, hirssiä ja tattaria sisältäviä tuotteita.

Keliakialiiton mukaan tavallisimmat allergiaoireita aiheuttavat viljat ovat vehnä, ohra ja ruis. Ristiin reagointi näiden kolmen viljan kesken on yleistä, mutta allerginen voi saada oireita myös vain jostain tietystä viljasta. Eri viljoja käsitellään monesti samoissa tuotantotiloissa, jolloin on vaarana, että allergisoimatonkin vilja kontaminoituu eli sen joukkoon päätyy pieniä määriä allergiaa aiheuttavaa viljaa.

Vilja-allergian hoitona on oireita aiheuttavien viljojen välttäminen. Välttämisen tarkkuus on yksilöllistä ja riippuu oireiden vakavuudesta. Jos allergia aiheuttaa vain lieviä ja nopeasti ohimeneviä oireita, viljatuotteita voi syödä oireiden sallimissa rajoissa.

Lue tuoteselosteet huolellisesti

Pakkausmerkinnöissä velvoitetaan valmistajia ilmoittamaan tuotteen sisältämät ainesosat. Tuoteselosteesta selviää, onko tuote gluteeniton ja vilja-allergikolle muutoinkin sopiva. Gluteeniton tuote saattaa sisältää viljasta peräisin olevaa gluteenia, samoin on syytä ottaa huomioon mahdollinen kontaminaatioriski viljelyn, sadonkorjuun, varastoinnin tai valmistuksen aikana. Myös kotona tapahtuvan säilytyksen tai valmistamisen aikana on riski kontaminaatioon.

Gluteeniton ei automaattisesti tarkoita sitä, että se sopisi esimerkiksi vehnäallergiselle, sillä se saattaa sisältää vehnäproteiinia. Siksi on tärkeää tarkistaa tuoteselosteesta, onko tuotteessa sitä nauttivalle allergiaa aiheuttavia raaka-aineita.

Kaikki Virtasalmen Viljatuotteen valmistamat jauhot, jauhoseokset ja muut myllytuotteet ovat 100 % gluteenittomia, eikä niiden valmistamisessa käytetä lisäaineita tai säilöntäaineita. Osa Viljatuotteen valmistamista tuotteista on sopivia myös mm. maissi- ja riisiallergisille.

Lisätietoa ruoka-aineallergioista löydät mm. seuraavista käyttämistämme lähteistä: