Tietopankki – Keliakia

Keliakia, gluteeniton leivonta

Keliakia

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa ohutsuolen suolinukka vahingoittuu vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, joutuessa kosketukseen sen kanssa. Keliaakikolla gluteenin nauttiminen laukaisee immuunijärjestelmän hyökkäyksen omia kudoksia vastaan, mikä johtaa tulehdukseen ja suolinukan vaurioitumiseen.

Suolinukan vahingoittuminen vaikeuttaa ravintoaineiden imeytymistä ja johtaa erilaisiin oireisiin ja pitkän aikavälin terveysongelmiin. Keliakia on elinikäinen sairaus, jolle ei ole parannuskeinoa. Ainoa hoito on tiukka gluteeniton ruokavalio.

Keliakiaa sairastavien määrä on kasvussa >>
Keliakian vaikutus jokapäiväiseen elämään >>
Keliakian oireet ja perinnöllisyys >>
Miten keliakia diagnosoidaan? >>

Keliakiaa sairastavien määrä on kasvussa


Tampereen yliopiston tutkijoiden syksyllä 2023 julkaisemasta tutkimuksesta selviää, ettäkeliakian esiintyvyys on jatkanut kasvuaan Suomessa. Sama Keliakiatutkimuskeskuksen tutkimusryhmä selvitti jo aiemmin, että vuosien 1980 ja 2000 välillä keliakiaa sairastavien määrä Suomessa kymmenkertaistui.

Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista. Nyt saatujen tulosten perusteella keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista.

– Tämä ei johdu pelkästään paremmasta diagnostiikasta, vaan taudin todellinen esiintyvyys väestössä on myös kasvanut. Keliakiasta on tullut kansansairaus, Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja ja sisätautiopin professori Katri Kaukinen toteaa.
Linkki Suomen Tietotoimiston uutiseen.

Keliakian vaikutus jokapäiväiseen elämään

Keliakia on siis elinikäinen sairaus, jonka ainoa hoito on tiukka gluteeniton ruokavalio. Tämä tarkoittaa, että kaikkia vehnän, ohran ja rukiin gluteenia sisältäviä elintarvikkeita ja ainesosia on vältettävä. Gluteenia voi löytyä monista yllättävistäkin tuotteista, joten gluteenittoman ruokavalion noudattaminen vaatii tarkkuutta ja perehtymistä. Keliakiadiagnoosin saaneiden on tärkeätä saada ohjausta ravitsemusterapeutilta, jotta varmistetaan riittävä ja monipuolinen kuidun ja ravintoaineiden saanti.

Positiivista on, että gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Nykyään on saatavilla laaja valikoima gluteenittomaan leivontaan ja ruoanlaittoon tarkoitettuja jauhoja, jauhoseoksia sekä hiutaleita. Valmiita gluteenittomia tuotteita ostaville tarjolla on enenevässä määrin mm. leipää, pastaa, taikinoita ja monia muita puolivalmisteita sekä elintarvikkeita. Useat ravintolat ja kahvilat tarjoavat gluteenittomia vaihtoehtoja.

Vaikka keliakia olisikin sitä sairastavalla henkilöllä oireeton, on gluteenittoman ruokavalion tiukka noudattaminen välttämätöntä, sillä vaikutukset saattavat olla vakavia ja ilmetä vasta vuosien kuluttua.

Keliakian oireet ja perinnöllisyys

Keliakian oireet voivat vaihdella suuresti henkilöstä toiseen ja ne voivat olla jopa oireettomia. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat tärkeitä keliakian oireiden ja komplikaatioiden ehkäisemiseksi.

Mikäli epäilet sairastuneesi keliakiaan, on tärkeätä että käyt tutkimuksissa ennen siirtymistä gluteenittomaan ruokavalioon, jotta mahdollinen keliakia voidaan todeta luotettavasti.

Millaisia ovat keliakian oireet?

Keliakian oireet vaihtelevat suuresti henkilöstä toiseen. Yleisiä oireita ovat:

  • Vatsakipu ja turvotus
  • Ripuli tai ummetus
  • Väsymys ja heikkous
  • Painon putoaminen
  • Raudanpuuteanemia
  • Iho-oireita, kuten ihottumaa tai nokkosihottumaa

On tärkeää muistaa, että kaikilla keliaakikoilla ei ole oireita. Keliakia voi olla oireeton, jolloin se voi jäädä havaitsematta pitkäksi aikaa. Jos epäilet, että sinulla tai läheiselläsi saattaa olla keliakia, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Keliakialiiton mukaan vain noin 40 000 suomalaista on saanut keliakiadiagnoosin ja jopa 80 000 henkilöä sairastaa keliakiaa tietämättään. Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen taipumus. Mikäli lähisuvussasi on keliakiaa sairastava henkilö, suosittelee Keliakialiitto veren keliakiavasta-aineiden määrittämistä viiden vuoden välein.

Ihokeliakia ja sen oireet

Ihokeliakia on harvinainen autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa ihon ihokerrokseen. Se on gluteenin aiheuttama sairaus, joka ilmenee iho-oireina, kun gluteenia sisältäviä viljatuotteita nautitaan.

Terveyskirjaston artikkelin mukaan Ihokeliakiaa esiintyy noin 10 %:lla aikuisista keliaakikoista. Ihokeliakian pääoire on voimakkaasti kutiseva, pienirakkulainen ihottuma, jonka tyypillisimmät esiintymisalueet ovat kyynärpäät, polvet ja pakarat.

Miten keliakia diagnosoidaan?

Lääkäri voi diagnosoida keliakian useilla eri tavoilla:

  • Verikokeet: Keliakian vasta-ainetesti on yleisin tapa diagnosoida keliakia. Verikokeella mitataan keliakian vasta-aineiden pitoisuudet veressä.
  • Suolen koepala: Jos verikokeessa todetaan kohonneita keliakian vasta-aineiden pitoisuuksia, lääkäri saattaa ottaa suolen koepalan varmistamaan diagnoosin. Koepala otetaan endoskopian avulla.

Keliakiaa ei voida parantaa, mutta se on hoidettavissa gluteenittomalla ruokavaliolla. Gluteeniton ruokavalio on elinikäinen hoito, joka estää keliakian oireiden ja komplikaatioiden kehittymisen.

Keliakiaan liittymätön gluteeniherkkyys

Aikakauskirja Duodecim julkaisun 6/2021 artikkeli käsittelee Gluteeniherkkyyttä: Gluteeniherkkyys on yhä yleisempi terveysongelma, jossa ihmiset kokevat erilaisia oireita, jotka helpottavat gluteenittoman ruokavalion noudattamisella. Keliakiasta poiketen gluteeniherkkyydelle ei ole olemassa selkeää diagnoosia tai testiä, eikä sen patogeneesiä täysin ymmärretä.

Mahdollisia syitä gluteeniherkkyyteen liitetylle oireilulle ovat mm. ohutsuolen limakalvon lisääntynyt läpäisevyys, viljojen muiden ainesosien reaktiot sekä FODMAP-hiilihydraattien sietokyvyn puute.

Tyypillisiä gluteeniherkkyyden oireita:

  • Vatsakipu ja turvotus
  • Ripuli tai ummetus
  • Väsymys ja heikkous
  • Iho-oireita
  • Neuropsykiatriset oireet (harvinaisempia)

Diagnoosin tekemisessä tärkeintä on pystyä sulkemaan pois keliakian ja vilja-allergian mahdollisuus. Gluteeniherkkyyden oireiden helpottuminen pitäisi pystyä osoittamaan gluteenittomalla ruokavaliolla.

Gluteeniherkkyyden hoito:

  • Gluteeniton ruokavalio
  • FODMAP-ruokavalio voi olla hyödyllinen
  • Keskustelu ravitsemusterapeutin kanssa on tärkeää

Gluteeniherkkyyttä epäiltäessä ja hoidettaessa on tärkeä tiedostaa gluteenittoman ruokavalion ravitsemukselliset haasteet. Ruokavalion rajoituksia ja muutoksia tulisi harkita tarkasti ja keskustella asiasta lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.


Lisätietoa keliakiasta ja gluteeniherkkyydestä löydät mm. seuraavista lähteistä:

Muita aihepiiriin liittyviä artikkelejamme: