Tietopankki – IBS – ärtyneen suolen oireyhtymä

IBS – ärtyneen suolen oireyhtymä

Ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen toiminnallinen suolistovaiva, joka aiheuttaa vatsan alueen oireita. Sille ei ole löydetty parannuskeinoa, mutta oireita voidaan tehokkaasti hoitaa ja hallita.

Sekä ärtyneen suolen oireyhtymä että keliakia ovat yleisiä ruoansulatuskanavan sairauksia, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. On kuitenkin tärkeää erottaa nämä kaksi sairautta toisistaan, koska niiden hoito ja pitkän aikavälin ennuste eroavat merkittävästi.

IBS:n ja keliakian erottaminen >>
Vaikutukset jokapäiväiseen elämään >>
IBS:n perinnöllisyys >>
Ärtyneen suolen oireyhtymän hoito >>
Gluteeniton ruokavalio ja IBS >>

IBS:n ja keliakian erottaminen

Ärtyneen suolen oireyhtymän ja keliakian hoitamisen kannalta on välttämätöntä erottaa nämä kaksi, oireiltaan usein samankaltaista vaivaa toisistaan. Yhtäläistä sekä keliakialle että IBS:lle ovat oireina usein esiintyvät vatsakipu, turvotus sekä erilaiset ruoansulatukseen liittyvät ongelmat. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä ja suositeltavaa on hakeutua lääkärin vastaanotolle diagnoosia varten.

IBD ja muut suolistosairaudet ry:n ylläpitämän ibd.fi-sivuston mukaan oireyhtymän syytä ei toistaiseksi tunneta. Ärtyvän suolen oireyhtymälle tyypillisten vatsavaivojen oireet aiheuttavat usein ns. FODMAP-ruokien sisältämät hiilihydraatit, kun keliakian suolistoa vahingoittavat oireet johtuvat gluteenista, joka on eräiden viljakasvien sisältämä proteiini.

Keliakia on luokiteltu autoimmuunisairaudeksi ja sen toteamiseen on olemassa verikokeeseen perustuva diagnoosimenetelmä. Keliakiaan liittyy usein immuunireaktio gluteenille, proteiinille, joka esiintyy vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Suolistovaivaksi luokitellulla IBS:llä ei ole vastaavaa immuunireaktioita eikä elimellistä vikaa, joka voitaisiin tietyllä tutkimuksella todentaa. IBS:n diagnoosi tehdään oireiden ja lääkärintutkimusten perusteella. Muita sairauksia, kuten keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet sekä paksusuolensyöpä, on suljettava pois.

Ärtyneen suolen oireyhtymän vaikutukset jokapäiväiseen elämään

IBS on yleinen vaiva, joka voi merkittävästi heikentää elämänlaatua ja vaikuttaa useisiin päivittäisen elämän osa-alueisiin. Duodecimissa julkaistussa artikkelissa laillistetut ravintoterapeutit Reija Männikkö ja Anne Antikainen arvioivat että IBS:aa sairastaa vähintään 10 – 15 % väestöstä, naisilla vaiva on miehiä yleisempi.

Oireet, kuten vatsakipu, turvotus, ripuli ja ummetus, voivat rajoittaa fyysistä aktiivisuutta, matkustamista ja sosiaalisia tapahtumia. Terveyskirjaston artikkelissa todetaan, että oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä hyvin hankalaan, elämänlaatua merkittävästi heikentävään oireistoon. IBS voi myös aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja itsetuntoa heikentäviä tunteita.

IBS:n vaikutus jokapäiväiseen elämään vaihtelee yksilöittäin. Jotkut ihmiset kokevat vain lieviä oireita, kun taas toiset kokevat merkittäviä haasteita. On tärkeää hakea apua ja hoitoa IBS:n hallitsemiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.

IBS:n perinnöllisyys

Ärtyneen suolen oireyhtymällä on keliakian tapaan perinnöllinen komponentti. Mikäli yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on todettu IBS, on riski sairastua hieman korkeampi. Keliakiaan verrattuna perinnöllinen riski on kuitenkin matalampi.

Keliakian kehittymiseen tarvitaan perinnöllinen alttius ja ympäristötekijät, kuten gluteenin syöminen. IBS:n kehittymiseen vaikuttavat todennäköisesti monimutkaiset perinnölliset ja ympäristötekijät.

Ärtyneen suolen oireyhtymän hoito

Männikön ja Antikaisen mukaan ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Oireita voidaan pyrkiä lieventämään elintapojen, kuten ruokavalion, liikunnan ja stressinhallinnan, keinoin sekä turvaamalla riittävä palautuminen ja uni.

Ravitsemushoidon tavoitteena ovat oireiden vähentäminen ja lieventäminen ja siten elämänlaadun parantaminen. Lisäksi varmistetaan, että ruokavalio säilyy ravitsemuksellisesti riittävänä ja helppona toteuttaa.

Eliminaatiohoito

Ärtyneen suolen oireyhtymän (IBS) hoidossa eliminaatiohoito tarkoittaa tiettyjen ruoka-aineiden poistamista ruokavaliosta tietyksi ajaksi, jotta voidaan selvittää, mitkä ruoka-aineet laukaisevat oireita. Tämän jälkeen poistetut ruoka-aineet lisätään takaisin ruokavalioon yksi kerrallaan, jotta voidaan tunnistaa oireiden aiheuttajat.

Eliminaatiohoito voi olla tehokas tapa tunnistaa IBS:n oireita aiheuttavat ruoka-aineet ja lievittää oireita. Se on kuitenkin tärkeää tehdä oikein ja ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Riittävä kuidun saanti tukee suoliston terveyttä ja voi helpottaa oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastaville liukoinen kuitu soveltuu usein liukenematonta kuitua paremmin.

Runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien ja juomien rajoittaminen usein helpottaa ärtyvän suolen oireyhtymän oireita. Tyypillisiä oireita aiheuttavia ruokia ovat esimerkiksi ruis, vehnä ja ohra, sipuli, kivelliset hedelmät ja ksylitolituotteet.

Gluteeniton ruokavalio ja IBS

Keliakialiiton sivustolla todetaan että tärkeimmät syyt gluteenittoman ruokavalion noudattamiseen ovat keliakia ja vilja-allergia. Gluteeniton ruokavalio voi helpottaa myös esimerkiksi tulehduksellista suolistosairautta (IBD) tai ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) sairastavan oireita.

Gluteenitonta ruokavaliota ei tule aloittaa kokeeksi esimerkiksi suolisto-oireiden helpottamiseksi ennen lääkärin tutkimuksia, jotta voidaan poissulkea muut mahdolliset sairaudet kuten keliakia.